sunnuntai 27. huhtikuuta 2008

Valkoiset kengät ja laulava koira


Viime yön uni oli stressaava.
Minulla oli uudet valkoiset kengät (varmaan Freudin mukaan jonkinlainen seksuaalisymboli, mutta hra F:n mukaan lähes kaikki unisymbolit olivat sellaisia; aikansa tulkki kun oli. Viktoriaanisen ajan ihmiset joutuivat verhoamaan halunsa ja lihan himonsa sateenvarjojen, kukkaroiden ym symbolien viidakkoon. Uskon, että nykypäivän ihminen näkee ihan ilman symboleita seksiunensa.. Toki uskon, että on olemassa ns yleisiä unisymboleja, jotka ovat yhteisiä kaikille. Näimme mieheni kanssa yhtenä yönä samantyyppistä unta, hän näki unen vanhasta kirkosta, jossa tuntui savun hajua ja palohälytin alkoi hälyttää. Minä unessani piirsin oranssilla liidulla liekkejä paperiarkkeihin ja torilla myynnissä oleviin mattoihin. Uskon että edellisen illan tapahtumat heijastuivat näin meidän uniimme.

Palatakseni siihen kenkäuneen jonka näin; Olin saanut uudet valkoiset lenkkarit. Huomasin, että toinen lenkkareistani oli hävinnyt (olivat olleet pihalla talon seinustalla) Kengän oli varastanut lähitalossa asuva suutari. Menin suutarin mökkiin ja sanoin, että hänen henkinen kehityksensä häiriintyy tällaisesta epärehellisyydestä, eikä suutarinbisnes tulevaisuudessa kannata, mikäli hän ei ymmärrä henkisen kehityksen tärkeyttä. Suutari antoi kenkäni minulle takaisin, vihaisena heitti sen minulle ikkunasta, kun olin jo poistumassa mökistään. Kun tulin pihalle oli toinen kenkäni hävinnyt. Loppuyö kului sitten toista kenkää etsien, etsin sitä suuresta liikerakennuksesta, jossa työntekijöille oli annettu bonuksina kengät jokaiselle.

Uni on tietoisuutta olemattomasta sanoi joku, en muista kuka.
Vanhat Upanisad-tekstit kehoittavat, että nukahtamisvaiheessa pitäisi kokea sisäinen ilo, niin uni on autuasta jumalyhteyttä. Unen aikana mielen pinnasta pyyhkiytyy pois tarve tulla joksikin ja omistaa jotain, unennäkijä herää sanan henkisessä merkityksessä.
Kun unenmaailmassa näemme sinisiä kissoja ja puhuvia koiria, ne ovat luonnollisia, emmekä ihmettele näitä kummallisuuksia. Kun heräämme tähän valvemaailmaan, niin symbolit tuntuvat oudoilta. Mutta valvemaailman viitejärjestelmä on erilainen. Vai sanommeko unessa, että olivathan erikoisia nuo valvemaailman symbolit, eiväthän siellä edes koirat osaa laulaa oopperaa.

lauantai 26. huhtikuuta 2008

Aloitus





Viime yön unien polut risteilevät mielessäni.

Ajoin autolla lehmihaassa, jossa harmaat tapiirin näköiset eläimet tempoilivat edestakaisin. Ihmettelin unessani eläinten teräksenharmaata väriä, oudot otukset ajoivat autoani takaa.
Syöksyin autollani aidan alitse vanhalle hiekkatielle turvaan.

Eläimet katsoivat aidan takaa ja jäivät ihmettelemään, niin minäkin ihmettelin, mitä ne olivat, kuin esihistoriallisia satueläimiä. Heräsin aamuun..
Olen nähnyt unia koko elämäni, värillisiä, ihmeellisiä, arkipäiväisiä ja muutaman enneunen. Olen ollut lapsuudestani jo kahden maan asukki, kotonani unieni maisemissa ja valvetilan.
Oli hienoa, kun lapsena aamulla heräsin ja äiti kuunteli kiinnostuneena mitä unta olin nähnyt. Lapsien aamuihin pitäisikin kuulua kysymys; mitä unta näit viime yönä ?' Näin varmaan kysyvät mm Malesian senoit lapsiltaan. Mutta usein lapsellekin sanotaan, no se oli vain unta, tai kuten lapsuudestani muistan; Joka unia uskoo se varjoja palvoo.. Mutta juuri näissä varjoissa kohtaamme itsemme, alitajuntamme, pimeän puolen, luovuuden lähteen, jne. Oma uniteatterinmme esittää elokuvia , viihdettä, jännitystä, kauhua, terapiaistuntoja. Kun jo lapsuudesta opimme suhtautumaan uniimme tosissamme, niin mikä itsetutkiskelun keino meillä onkaan käytössämme. Unennäkeminen ei tule osaksemme ilman, että sitä itse tahdomme, mutta jos pidämme uniamme tärkeinä arkipäivässä ja elämämme solmukohdissa, saamme auttavia unia ja muistamme myös unemme.

Olisi hienoa, jos herätettäisiin uudelleen henkiin antiikin unitemppeli-idea,
useat sairautemme syntyvät mielen tasolla, mutta myös paraneminen alkaa ajatuksen ja mielen rakenteista. Nykyisin on kaikenlaisia ideaparkkeja ja puuhamaita, koska keksitään unikylpylät, joissa meditoiden valmistaudutaan luovaan unennäkemiseen , mielikuvitus rajana; minkälainen voisi olla innostava unihuone, jossa nukkua ihanaa rentouttavaa unta ja jossa voitaisiin myös saada tietoa unitutkimusta varten.
Ehkä joskus voimme tallentaa omat unemme tiedostoihin ja katsella sitten vaikka nuoruuden uniamme kun olemme jo vanhoja .
Mitähän unta haluaisin ensi yönä nähdä..?