Elämme usein kaaoksessa, joka järjestäytyy sisäisesti intuition ja uskon kautta ja ulkoisesti aistiemme ja loogisen rationaalisen ajattelun kautta. Olemme tässäkin suhteessa kahden maailman kansalaisia. Unet ovat näitä sisäisten tuntojemme kuvia. Matti Bergström sanookin, että meillä on tieteelliset ja humaanit aivot. Unien ymmärryksen saammekin varmaan näillä humaaneilla aivojen osilla. Tosin humaanit aivot ovat myös tiedon ja tunteen yhdistymisen valtakunta, luovan ajattelun keskus. Olin kerran yhdellä Bergströmin luennolla, jossa hän innostuneesti ja hyvin tunteella kertoi lapsen aivojen suuresta mahdollisuudesta, lapsi elää myyttien, satujen maailmassa. Lapsi on vapaa aikuisia rajoittavista säännöistä. Onko lapsen aivoissa vielä niin tuoreena muisto tuosta tilasta ennen syntymää, kun lapsi keinui äitinsä kohdussa, painottomuus vapauttaa. Onneksi aivomme kelluvat kuitenkin päämme sisällä, jospa jotain painovoimatonta luovuuden mahdollisuutta saisimme tästä...
Meitä ihmisiä on ns tietoihmisiä, uskoihmisiä ja tieto-uskoihmisiä. Koululaitos tuo korostetusti esille tietoihmisen , uskominen on minimoitu, jolloin ei opita ymmärtämään kokonaisuuksia. Sitähän asioiden ymmärtäminen on, että kokonaisuus asiasta tulee nähdyksi ja oivalletuksi. Syvä uskominen , luottaminen ilman tarkkaa tietoa aidoimmillaan tulee aivojen syvistä osista. Kun seuraa lapsen leikkejä, niin läsnäolon voi aistia keskittyneen hartaana, lapsi on kuin meditatiivisessa tilassa leikkiessään. Kun olen seurannut Saran ilmeitä ja eleitä, kun hän kuuntelee aikuisen jotain kertomusta, on suorastaan ihastuttavan huvittavaa miten hän itse ilmeillään ja elelillään uppoutuu kuulemiseen aivan kokonaan.Tämä kokonaan läsnäolon-taito aikuisilla on usein kadonnut.
Meillä on aivoissamme Bergströmin mukaan myös ns taivaskanava, (mm. Raamatussa Saarnaaja sanoi, että iankaikkisuuden hän laittoi heidän sisimpäänsä) josta yhteys jumaluuteen ja sieluun syntyy, pyhä tila, mahdollisuus rajojemme ulkopuolelle. Kun koemme luonnon keskellä olevamme yhtä luonnon kanssa , saamme kokemuksen omasta sielustamme löydämme näin sielumme myös itsemme ulkopuolelta. Ennenmuinoin ihminen koki mystisen jumalan olemuksen kaikkialla luonnossa, luonnonvoimat, metsänhenget, ukkosen ja auringon jumala, kaikki nämä kertoutuvat eri kansojen ikiaikaisissa tarinoissa. (Egyptin Ra:sta meidän Ukko-ylijumalaamme)
Latistamme usein arkipäivämme kiireen ja moninaisten totuttujen ajatuskuviemme keskellä. Mutta kun olemme hyvin rentoutuneita, niin löydämme itsestämme sen olotilan, kun kaikki on kohdallaan ja hyvin. Kenties olemme silloin matkalla sielumme ymmärrykseen. Kesäloman joutilaisuus, aikatauluttomuus, luonto ja vain olla niin kuin kiinalaiset viisaat sanovat; Wu-Wei eli tekeminen ilman tekemistä, itsemme unohtaen. Joutilaisuudesta voimme löytää lapsuudessa kokemamme jatkuvan kesän mielentilan jolloin oli vain aikaa........
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti